No eihän se taaskaan mennyt niin kuin me olimme kuvitelleet… Kun suunnitelmat menee ”pieleen” 17.kerran, ei sitä jaksa enää edes suuttua, kunhan ihmettelee vaan maailman menoa ja omituista johdatusta. Tämän kerran luottamustestin numero on jotain 582… Kun olimme muuttamassa Espanjasta Ruotsiin, meillä oli vaihtoehtona tasan kaksi eri kaupunkia, Simrishamn ja

Me epäonnistuimme. Se oli virhe. Typerästi tehty… sanoo egoni. Onneksi olen oppinut tunnistamaan sen säälittävän äänen, enkä enää usko sitä. Sieluni tietää, että oikeasti olemme onnistujia. Tulimme, näimme, voitimme – Vedi Vidi Vici. Teimme jotain todella rohkeaa, miltei uhkarohkeaa. Moni on sanonut minulle, että suorastaan ihailevat meidän perhettämme, ja sitä

Luin äsken edellisen blogini, joka kertoo muutostamme tänne Espanjaan, olinpa jo kerennyt unohtaa sen Deja Vun, ja muitakin yksityiskohtia muutostamme! Nyt olemme asuneet täällä puoli vuotta, ja ehei, haasteet eivät loppuneet siihen (lue edellinen blogini niin pysyt kärryillä). Mistä sitä edes aloittaisi, niiiiin paljon on kerennyt tässä tapahtua. No vaikka

Täällä sitä nyt ollaan, tuntuu ihan surrealistiselta. En tiedä olenko vieläkään oikein sisäistänyt tätä. Pitää oikein kirjoittaa blogi asiasta, ehkä se sitten realisoituu. Minä asun nyt Espanjassa. Kyllä, pitkäaikainen haaveeni asua lämpimässä maassa on nyt TOTEUTUNUT. Enkä minä ymmärrä sitä vieläkään! Kaikki sai alkunsa parin vuoden takaisesta päätöksestä, kun vappuna

Mä jäin kolme kertaa lukkojen taakse, enkä päässyt sisään. Kolme kertaa, enkä vieläkään uskonut! Myös kaikki joogastudion kasvit kuolivat. Intuitio välillä kuiskutteli, mutta en kuunnellut. Mun piti matkata Mäntyharjulle asti, näkijää tapaamaan, jossa henget sen minulle kertoivat; on tullut aika sulkea joogastudio, aika pudottaa vanha pois. Ja kuulemma heti. Olin